Ha Long Bayn eli laskeutuvan lohikäärmeen lahden yli 1600 kalkkikivisaaresta muodostuva ainutlaatuinen maisemakokonaisuus ei ole turhaan listattu Unescon maailmanperintökohteeksi ja yhdeksi maailman seitsemästä luonnonihmeestä. Pilarimaiset kalliosaaret kurottautuvat meren uumenista paikoin yli sadan metrin korkeuteen ja luovat merellä seilaajalle taianomaisen tunnelman.

Ha Long Bayn maiseman geologinen synty ajoittuu yli 500 miljoonan vuoden taakse. Kiveä ja maisemaa ovat muovaneet niin merenpinnan nousut ja laskut kuin myös maankuoren tektoniset tapahtumat. Kalkkikivikallioissa olevat luolat tippukivmuodostumineen ovat tekeytyneet 11000 – 700000 vuoden kuluessa. Geologisten arvojen lisäksi Ha Long Bay on myös biologisesti monimuotoinen.

Tein Ha Long Bay visiittini Vietnamin pääkaupungista Hanoista käsin. Olin jo Hoi Anista varannut itselleni risteilyn, sillä halusin olla varma, että lähestyvästä Tetistä (vietnamilaisesta uudesta vuodesta) huolimatta pääsisin näkemään tuon ainutlaatuisen karstikivikalliosaarien muodostaman maisemakokonaisuuden. Hanoissa ollessani kyllä ymmärsin, että risteilyjä oli tarjolla pilvin pimein, ja hinnatkin olisivat kenties olleet huokeammat. Risteilyjen hintalapuissa vilisi erisuuruisia summia operoivasta yhtiöstä riippuen. Kaikkialla, myös Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteessa, on varoiteltu Ha Long Bay -risteilyihin ja laivojen kuntoon liittyvistä riskeistä. Koska en halunnut astua uppoavaan laivaan, enkä myöskään nukkua rottien kanssa päädyin ottamaan keskihintaisen kolmen päivän ja kahden yön risteilypaketin.

Matka alkoi bussikyydillä (165 km) Hanoista Ha Long Cityyn. Ha Long Cityn sateisessa ja sumuisessa satamassa tajusin (vaikka sen jo etukäteen tiesinkin), että en todellakaan ollut ainoa, joka oli haaveillut Ha Long Baysta. Laivoja oli lukuisia ja meitä oppaiden johdattelemia turisteja satoja! Sateenvarjon suojassa hyppäsimme pieneen veneeseen, joka kuljetti meidät varsinaiseen laivaamme, Halong Imperial Cruisen Junk Boatillemme. Risteilimme epävakaassa säässä kohti ensimmäisen päivän ensimmäistä ja samalla viimeistä etappia Hang Sung Sotia eli Surprise cavea eli Yllätysluolaa. Keli ei ollut kovin suosiollinen, sillä sumun keskeltä pystyi hädin tuskin erottamaan saaria. Luolalle saavuttua sade kuitenkin lakkasi ja ilma alkoi selkiintyä iltaa kohden. Epävakaasta säästä johtuen jouduimme kuitenkin skippaamaan melonnan kalliosaarten keskellä. Laiva ankkuroitiin lähelle Surprise cavea ja ensimmäinen ilta ja yö meni laivalla kalliosaarten syleilyssä.

Hytin varustetaso oli positiivinen yllätys, sillä tämä oli reissuni aikana ensimmäinen majoitukseni, jossa oli tarjolla lämmitin, ja kyllä kuuma suihkukin teki iloiseksi. Laivahenkilökunta oli superystävällistä ja vietnamilaiseen tapaan hyvällä huumorilla varustettua. Paatissamme oli kahdeksan hyttiä, ja risteilyporukkamme koostui neljästätoista matkaajasta sekä laivahenkilökunnasta. Matkaajia oli minun lisäkseni Englannista, Saksasta, Belgiasta, Hollannista, Italiasta, Bulgariasta, Australiasta ja USAsta. Porukka oli pääosin melko saman ikäistä ja illanvietto sujui laivan ravintolassa mukavasti reissukuulumisia vaihdellen ja muun muassa yatzya pelaillen. Belgialaisten Liesin, Tomin ja Davyn kanssa tuli vietettyä ehkä eniten aikaa. Lies ja Tom olivat käyneet Suomessa roadtripillä ja kertoivat pitäneensä näkemästään. Davyn kanssa puolestaan vietin Halong Bayn jälkeisen, molemmille viimeisen päivän Vietnamissa, Hanoissa.

Toisen päivän aamuna vierailimme helmenviljelylaitoksella. Mielenkiintoinen käynti kaikkine helmen kasvatukseen liittyvine informaatioineen. Ha Long Bayn alue soveltuu helmien viljelyyn hyvin (siinä määrin kuin sen alueen suojelurajoituksien puitteissa on mahdollista), sillä kalkkikivikallioista veteen liukeneva kalsium on yksi oleellinen raaka-aine helmen rakenteessa.

Helmenviljelylaitokselta porukka jakaantui. Yhden yön matkalaiset palasivat takaisin mantereelle ja me kahden yön matkalaiset siirryimme pienempään veneeseen, jolla seilasimme Lan Ha Baylle kohti yksityistä Nam Cat saarta. Saari sijaitsi lähellä suurempaa Cat Ba saarta. Toisen päivän veneristeily tajosi jo kirkkaampia maisemia ja kaikki Ha Long Baylla olleet lukuisat veneet katosivat näköpiiristä. Totaalinen rauha valtasi maiseman. Päivän kruunasi vielä se, että saimme saarelta lainattua kajakit allemme ja pääsimme melomaan karstikivikallioiden ympäröimille vesille.

Kolmantena päivänä veneilimme takaisin mantereelle. Reissu alkoi olla päätöksessään. Huippureissu kaikin puolin. Sekä laivalla että saarella saadut ruoat olivat erinomaisia. Päivälliset ja illalliset pitivät sisällään useita eri ruokavaihtoehtoja, pääasiassa tarjolla oli mereneläviä monessa muodossaan. Paluumatkalla pääsimme vielä itse rullailemaan kevätkääryleitä, jotka saimme syödä viimeisellä lounaallamme. Delicious!

Olen ehdottoman tyytyväinen siihen, että varasin kolmen päivän ja kahden yön reissun Ha Long Baylle. Kolmen päivän aikana ehti nähdä enemmän ja kauneimmat näkymät koittivat Ha Long Bayn laivaryysiksen ulkopuolella toisen ja kolmannen päivän aikana Lan Ha Baylla. Myös sääolosuhteet paranivat ensimmäisen päivän sumuisista ja sateisista tunnelmista toisen ja kolmannen päivän auringon paisteeseen. Nyt, jos suunnittelisin alueelle menoa, niin ehkäpä ottaisin suunnan suoraan Cat Ba saarelle, josta käsin voi tehdä vene- tai kajakkiretkiä lumoavan kauniiden kalkkikivikalliosaarten keskelle Lan Ha Baylle.