Reissuhaaveet todeksi

Kesälomani – kolmen viikon ja yhden päivän mittainen – alkoi mukavasti ystäväni seurassa Haloo Helsingin keikalla kotikaupunkini Kouvolan Tykkimäellä. Ensimmäistä kertaa näin livenä kyseisen bändin, ja oli sitä mitä odotinkin. Mukava ja lämmin, sopivan rokki tunnelma aurinkoisessa kesäillassa.

Mieleeni jäivät pyörimään Elli Haloon sanat:

”Nyt hihnalle laukku, ja viimeinen kuppi naamaan. Kohta pilvien päältä, voin muistaa tämän maan. Ei mulla oo tarkkaa suuntaa, mä menen minne sattuma johtaa. Mul on mukana kuvat, mutta katseet eivät kohtaa. ”

Siinä hetkessä taisin tehdä lopullisen päätökseni muutaman vuoden takaa lähteneestä ja kasvaneesta haaveestani: pidempikestoisen reissun toteuttamisesta.

Haloo Helsingin Elli ja Maailman toisella puolen.

Aiemmat matkani ovat olleet kestoltaan lähinnä parin viikon mittaisia. Niistä mahdollisesti lisää myöhemmin. Pari viime vuotta olen kuitenkin ajatuksissani pyöritellyt mahdollisuutta pidempään irtiottoon, matkaan, jossa nähdä ja kokea maailmaa – ilman kiirettä.

Vahvistusta haaveeni toteuttamiseen olen saanut muutamista matkablogeista (mm. Suuntana Maailma, Matka Maailman Ympäri), joita olen innolla lukenut. Blogien myötä olen päässyt pariin otteeseen mukaan maailmanympärimatkailun fiiliksiin. Siinä on mennyt yhden päivän sisällä useampi maa tai jopa manner, kun olen syventynyt blogien matkakertomuksiin. Vaikka matkat ovat olleet kotisohvalta toteutettuja virtuaalimatkoja, on niiden kautta välittyneet kokemukset tallentuneet vahvasti mieleeni ja ajatus oman reissun toteuttamisesta jäänyt kytemään ajatuksissani.

Mitään en ole matkan suhteen vielä lyönyt lukkoon. Mutta jos asiat rullaavat, niin luultavasti marras-/joulukuun tienoilla hyppään lentokoneeseen ja liitelen jonnekin päin Kaakkois-Aasiaa. Matkareitti tarkentuu syksyn mittaan ja päivittyy matkan varrella. Maailman ympäri ei nyt ehkä kuitenkaan ole tarkoitus..

Blogi – ajatukset talteen

Tiedän, että blogin avaus minun toimesta toteutettuna saattaa aiheuttaa pientä ihmetystä tuttavapiirissäni. Enhän ole edes itseäni facebookiinkaan vielä saanut (asia korjattaneen lähiaikoina..?)!

Ajatus blogista lähti kuitenkin elämään reissuhaaveeni rinnalla. Muutamia matkablogeja innolla lukeneena ajattelin, että jos (ja kun) joskus lähden pidemmälle reissulle, niin ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin kirjoittaa kokemukset talteen:

• Ensinnäkin siksi, että en enää luota muistikapasiteettiini ja sen kykyyn tallentaa kaikkia pitkäkestoisella matkalla vastaan tulevia lukuisia uusia ja ihmeellisiä asioita. Ylös kirjoittamalla ne ovat vuosienkin päästä luettavissa ja mieleen palautettavissa – muutoinkin kuin vain valokuvien kautta. Eli: omaksi iloksi ja muistoksi.
• Toiseksi siksi, että tiedän, että vanhempani (erityisesti rakas äitini♥) saattavat ”HITUSEN” (näin lievästi ilmaistuna) kantaa huolta siitä, että miten tytär pärjää maailmalla. Joten tämä lienee hyvä keino välittää tietoa ja jakaa kokemuksia sukulaisille ja ystäville. Eli: tuttujen iloksi ja huolen huojentamiseksi.
• Kolmanneksi siksi, että itse olen eri matkablogien kautta saanut todella paljon hyödyllistä tietoa, kokemuksia, näkemyksiä ja vinkkejä reissun suunnittelusta ja etukäteisvalmisteluista aina itse reissussa olemiseen, siellä kertyviin kuluihin ja näkemisen arvoisiin paikkoihin liittyen. En siis pistä pahakseni, jos joku sattuu löytämään vastaavaa hyötyä omista kirjoituksistani (takuuta kirjoitusten tasosta en kuitenkaan voi luvata:)..). Eli: toisten (= teidän kaikkien) iloksi ja infoksi!