Toinen reissukuukausi (tammikuu 2014) tuli tallattua pääosin Kambodzassa ja loppukuusta vähän jo Etelä-Vietnamiakin.
Toinen kuukausi alkoi sairastelujen merkeissä. Flunssa, kuume ja vatsatauti ei ole mukavin yhdistelmä trooppisissa lämpötiloissa, mutta siitäkin tuli selvittyä. Lämpöön alkoi joko tottua tai sitten ilmat viilenivät Vietnamia kohti, sillä pitkää vaatetta sai pukea ylleen iltaisin ainakin veden äärellä oleskellessa. Tammikuu piti sisällään saaria, rantaa, maaseutua ja muutaman isomman kaupungin.
Kuljettu reitti:
- Kambodza: Sihanoukville
- Kambodza: Koh Rong
- Kambodza: Sihanoukville
- Kambodza: Kampot
- Vietnam: Phu Quoc
- Vietnam: Can Tho
- Vietnam: My Tho
- Vietnam: Ho Chi Minh City
- Vietnam: saapuminen Mui Ne:en
Linnuntietä kuljettuna kilometrejä kertyi noin 740 km.
Vaikuttavin paikka: Koh Rong vei sydämeni. Leppoisa tunnelma ja kauniit rannat. Mukavaa oleilua. Uinti meressä yhdessä pimeässä hohtavan planktonin kanssa oli loisto kokemus, joka pysyy varmasti mielessä.
Hienoin ranta: Ehdottomasti Koh Rongin kaikki rannat. Valkoista hiekkaa ja kirkkaita vesiä. Ainoana ikävänä puolena oli tyhjien rantojen hietikoilla elävät pienet mäkäräiset, jotka ilmestyivät kuin tyhjästä ja saivat puraisuillaan aikaan ikävän, pitkäkestoisen kutinan.
Mukavin kaupunki: Kambodzan Kampot ihastutti pienuudellaan, mutta Vietnamin Ho Chi Minh City on paikka, jonne täytyy vielä palata. Kaupunkiin tykästyminen johtui varmasti hyvin pitkälti siitä, että oli paikallistuntemusta matkassa mukana. Kiitos siis paikallisille oppaille Tonylle ja Kimille!
Ruokaelämykset: Koh Rongin aamupalapatonkiin en varmaan kyllästyisi ikinä. Paistetut nuudelit uppoavat aina ja niitä on täällä Vietnamissa tullut jo vähän ikäväkin, sillä täältä ei samaan tyyliin valmistettuja ole osunut vastaan. Eksoottisin ruokakokemus oli grillatun sammakon syöminen Phu Quockin night marketilla. Käärmettä ja rottaakin olisi matkan varrella ollut tarjolla, mutta ihan kaikki ei uppoa. Ho Chi Minh Cityssä herkuteltiin sushilla. Nam! Ja kevätkääryleisiinhän ei voi kyllästyä ikinä.
Reissutunnelmat ja matkaväsymys: Reissuinnostus on edelleen tallella. Reissusuunnitelmat saivat uutta käännettä, kun tammikuun alkupuolella jatkoin matkaani yksin. Yksin matkaaminen jäi kuitenkin lyhyeen, sillä Vietnamissa sain matkaseuraa Koh Rongilla tapaamastani Renestä. Tammikuun puolivälissä pidetty pidempi paussi Koh Rongilla teki terää ja sen jälkeen oli taas virtaa jatkaa eteenpäin. Olen tavannut matkan varrella myös ihania uusia ihmisiä. Ja tiedän jo nyt, että osan kanssa vielä tavataan!
Ihmiset: Lapset Kambodzassa ja Vietnamissa ovat ihastuttavia. Niin pienet kuin vähän isommatkin lapset ovat innokkaita moikkaajia ja huutavat innokkaasti ”helouta” (hello) ohikäveleville länsimaalaisille. Ja voi sitä hymyn määrää, kun heille moikkaa takaisin! Iloisen ihania hetkiä <3, jotka saavat ihmisen niin sisäisesti kuin myös ulkoisesti hymyilemään.
Sairastelut: Tammikuun alku meni sairastellen, mutta sen jälkeen olen terveenä pysynyt. Ja toki toivon, että pysyn jatkossakin.
Suomi-kaipailua?: Voin toistaa saman, kuin ensimmäisen kuukauden jälkeen: läheisiä ja ystäviä on tietysti aina ikävä ♥. Ensimmäisen kuukauden jälkeen totesin, kuinka suomisalmiakit ovat säästyneet. No siinä, ei sitten kauaa mennytkään, kun tuhosin merkkaripussin ja avasin turkkaripussin :D. Eli makeannälkä iskee ajoittain ja Suomen laajoja karkkivalikoimia on välillä ikävä. Olen myös katsonut ajoittain kaiholla lumimaisemia facebookista. Kylmyyttä ei ole ikävä, mutta lunta hitusen. Luulen, että jaksan kuitenkin odottaa ensi talveen ;)!